torstai 6. joulukuuta 2007

Assi saa piikkiä ja äiskä saa uuden lelun.

Keskiviikkona Assi sai ekan nelosrokotuksen Karhupuiston eläinlääkäriasemalla ja aika hysteriareissu oli se...

Ensin kauheella tohinalla päästiin lääkäriasemalle, onneksi matkaa oli alle kilometri mutta siinäkin on NIIIIN monta kivaa paikkaa haisteltavana ja NIIIIN monta kivaa ihmistä tuli vastaan että lopulta myöhästyimme onneksi vain kunnialliset 2 minuuttia vastaanotolta. Onneksi se ei haitannut mitään sillä edellinen potilas oli vielä sisällä. 

Matkalla törmäsimme mm. erääseen naiseen, joka kysyi minulta "Onko hän se Assi?". Itse en ole koskaan kyseistä naista edes nähnyt joten hämmennyin hieman ja vastasin ystävällisesti että kyllä se on. Sitten nainen kovasti silitteli Assia ja totesi että häntä harmittaa kauheasti kun ei kohta enää Assia näe sillä on muuttamassa pois... Aika hyvin tuo pikkuinen siis hurmannut ihmiset :)

No mutta kuitenkin.. siellä vastaanotolla.. heti huomasin puutteita tietämyksessäni. Ilmeisesti olisi pitänyt olla vakuutuspaperit, kennelliiton omistajatodistus sekä mikrosirutunniste mukana. Mulle ei tosin ajanvarauksessa oltu sanottu yhtään mitään että ne pitää olla mukana, joten otan ne sitten ensi kerralla mukaan. Tuli silti vähän paha maku suuhun tuosta, miten muka olisin tiennyt että ne pitää olla mukana! No siinä vaiheessa kun ilmeni että Assi on 11 viikkoinen niin kaikki työntekijät tulivat korkean tiskin toiselta puolelta ihmettelemään kun "Hän on niin kaunis ja söpö ja oiiii kun se on reipas ja voiko antaa herkkuja sille?".  Voinee arvata että että Assihan oli ihan fiiliksissä ja häntä vispasi kuin viimistä päivää :)

Lääkäriin päästyämme tsekattiin paino, kokeiltiin paikat ja sydän läpi sekä annettiin nelosrokote. Painoa oli 8 kiloa, kroppa, keuhkot ja sydän normaalin kuuloiset ja pää kuulemma erittäin kaunis ja symmetrinen (..mistä tietenkin äiskäpäiskä hymyili kun omaa pikkusta kehutaan nätiksi :P). Yllättävän nätisti Assi oli tutkittavana pöydälläkin ja rokotteen antamista neitinen ei edes huomannut kun pidin namipalaa kädessä. Hyvä homma! Muutenkin palvelusta jäi hyvä mieli ja varsinkin eläinlääkäristä. Oikein mukava mies joka osasi asiakaspalvelun niin omistajalle kuin lemmikillekkin (vaikka omistaja sähläsi höyryspäissään kokoajan...).

Kotiinviemisiksi saimme rokotus- ja terveyskortin sekä pari testipussia koiranruokaa. Lisää ilmaisherkkuja Assille jee! Kotimatkalla Assi tuntui olevan jotenkin poissaoleva, varmaankin oli aika väsynä, mutta kotiin päästyä iski hirmuinen hyperilopommikohtaus ja Neitinen riehukin puulattiallamme niin kovaa, että ilmeisesti sai etukinttunsa sijoiltaan!! Näin kun Assi liukastu aika hurjan näköisesti, mitään vingahdusta ei kuulunut ja Assi ei tainut satuttaa itseään mitenkään. Kuitenkin Neitinen linkkasi kolmella kintulla ja oikea etutassu oli jotenkin ihan oudossa asennossa. Vääntynyt puolesta välistä sisäänpäin. Tietenkin säikähdin että mitä *elvettiä ja kokeilin tassua. Assi ei mitenkään vinkunut eikä arastellut sitä, enemmänkin himoitsi herkkutikkua joka mulla oli taskussa. Rauhallisesti suoristin kintun ja vähän hellästi käänsin sitä, laskin sen kädestäni ja jalka oli taas suorana. Sydän sykkyrällä mietin että mitäs ihmettä just tapahtui...

Myöhemmin menimme käymään Annen luona jossa hänellä on Espanian vesikoiria, mäyriksiä (niitä koiria :D) ja kissoja. 

Välihuomiona: ai että olen kuuliainen sillä lääkäri sanoi "nyt olisi parasta että Assi ei tapaa muita koiria esim. koirapuistossa vielä pariin viikkoon ennen kuin toinen rokotus on annettu ja sitten vien sen oikeen kunnon koiralauman luokse kaverille..... nooooooooh......

Assi oli aika väsynyt sillä ei ollut nukkunut kunnolla rokotuksen jälkeen kertaakaan ja olikin ihan hämmentynyt kun hirmuinen lauma hauvvoja tuli vastaan heti ovella. Onneksi Annen koirat ovat todella kilttejä ja iloisesti toivottivat Assin tervetulleeksi, Assi ei kuitenkaan oikein innostunut leikkimään tai mitään vaan oli selvästi hämmentynyt niin isosta kasasta koiria. Vielä hämmentävämpää oli se että Assin parhaaksi kaveriksi muodostui Annen kilpparikissa, pikkuinen pentuvauvveli joka seurasi Assia ja Assi seurasi sitä joka paikkaan. Lopulta tyypit nukkuivat sohvallakin kahdestaan, Assi kissan päällä ja kissa kehräsi kuin viimistä päivää. Pitääkin viedä Assi joskus myöhemmin vielä uudestaan tuonne siten että se on pirteämpänä ja ulkona on parempi ilma (ja valoisaa...) että hauvvelit pääsevät kunnolla tutustumaan toisiinsa.

Annen luona Assi kaatui taas, ja näytti siltä että jalka vääntyi taas paikoiltaan, se näytti jotenkin kummalliselta. Tein taas saman jutun ja suoristin jalan. Se normalisoitui mutta nyt asia jäi häiritsemään minua oikeen todenteolla. Kysyin Annelta koiraihmisenä että "onko ihan normaalia että pennuilla saattaa mennä nivelet paikoiltaan" ja hän sanoi, että se saattaa olla merkki huonoista nivelistä. Nyt olenkin ihan kauhuissani ja vainoharhaisena että onko Assia rasitettu liikaa rappusissa tai onko se ravinto väärin tai onko sillä vaan tosi huonot nivelet (niitähän ei ole vielä tutkittu)! Olenkin nyt yrittänyt vältellä kaikenlaista hyppimistä ja portaissa menemistä vaikka mielestäni Assi osaakin mennä niissä hyvin. Jalka tuntuu vääntyvän aina sivuttaisliikkeessä sillä molemmilla kerroilla Assi on liukastunut juostessaan toiselle kyljelle jonka jälkeen jalka on vääntynyt. Toivottavasti kyseessä on vain väliaikainen ongelma..... Emme kyllä mitenkään ole pakottaneet Assia portaisiin ja hyppimään, vaan Assi on itse päättänyt mennä portaista ja kun katsoimme että "no sehän menee nuo pienet askeleet ihan hyvin" niin olemme antaneet sen mennä. Emmekä vieläkään kerrostolkulla Assia päästä menemään rappusia vain yksi tai kaksi kerrosta ja loput hissillä. Oivoi, silti nuo etukintut nyt huolestuttaa tosi paljon..

No mutta vähän nörtimpään ja ei niin Assiseen asiaan. Tähän nörttiperheeseen saatiin VIIMEINKIN toinenkin kone. Optimistisesti luulin että kun muutimme Misen kanssa yhteen, voimme luopua mun vanhasta rämälinuxkoneesta ja pärjätä yhdellä koneella. MITEN VÄÄRÄSSÄ OLINKAAN! No keskiviikkona iloinen poika TNT:ltä toikin minulle paketin Applelta, ja sisällä oli uuden uutukainen Macbook jolla nytkin kirjoittelen. Äiskä sai uuden lelun jee! On ollut niin tuskaa kun Mise kuitenkin pelaa aika paljon ja pitkiä aikoja putkeen, niin oikeastaan olen vain joutunut katsomaan telkkaria. Assi on kyllä nyt helpottanut tekemättömyyttä erittäin paljon, mutta silti kivaa että ei tarvitse enää odottaa puolta tuntia että pääsee tarkistamaan jonkin asian netistä. Jos mun uinahtaneet nörttipiirteetkin saisi taas uutta potkua kun on kone mitä ei vihaa (mulla on vain periaatteellinen vastustus Microsoftin tuotteisiin...) ja rautaa millä temmeltää vapaasti. Tänään onkin vapaapäivä mennyt koira ja kone sylissä, välillä käyty Assin kanssa ulkona ja riekuttu, mutta kun Assi on nukahtanut päikkäreille niin kone tuli taas syliin :) Voi kamala mä kuulostan nyt kyllä ihan hirveeltä, mutta mitä sitä luonteelleen voi :D Sen voin kyllä vannoa että Assi kyllä saa kyllä huomiota ihan samalla tavalla kuin ennenkin sillä ei kone eläinystävää korvaa. Ja se on tervettä se.

Ei kommentteja: