...on uusi ihana lelu. Neitinen sai pitkästä aikaa uuden lelun kun R-kioskin keräilytarrat tulivat viimein täyteen ja kannoin Assille spanielilelun kotiin. Kumma miten siitä tulee nyt ihan ihminen mieleen, joka on saanut jotain uutta ja hienoa ja sitä pitää TIETENKIN esitellä kaikille heti. Assi kantaa kokoajan lelua suussaan, heti jos Pässiseen vilkasee niin Assi kantaa lelun luokse ja tyrkyttää sitä leikkiin. Aamulla ensimmäinen asia mitä tulee vastaan on Assi lelu suussa. Sen voi nähdä siitä miten ylpeä se on uudesta leikkikalusta!
Tämä on tapahtunut aikaisemmin ja odotettavissa on että parin viikon kuluttua Assi unohtaa että lelu oli olemassa ja alkaa käyttää taas vanhoja leluja. Kummallinen hauvveli tuo :)
Sitten ihan muuta, olen kuullut punkeista paljon asioita mutta pakko koputtaa puuta ja todeta ettei meillä ole vielä ollut yhtäkään. Ihmettelen sitä syvästi, sillä Assi kuitenkin juoksentelee pusikoissa melko paljon (ottaen huomioon että ollaan kaupungissa). Viikonloppuna oltiin Herttoniemen ulkoilualueen metikössä ja Assihan pimahti siellä ihan täysin, ei meinannu saada koiraa kiinni kun Assi päätti alkaa leikkimään "tuumpas tähän lähelle mutta sitten lähden karkuun ihan vaan sua kiusatakseni" leikkiä. Siinä samalla se sitten kahlasi isossa heinikossa missä voisi kuvitella olevan oikea punkkien temmellysalue.
Pitäisi ottaa selvää noista punkintorjuntatavoista ja hommata viimein ne punkkipihdit. Yököttää tosin jo ajatus niistä :D
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti