Päivitellen

Niin, pääsiäinen oli ja meni. Pääasiassa olimme käymässä kotikotonani Pyhtäällä ja teimme pitkiä lenkkejä Assin kanssa. Metsässä rämpien, järvenrantapoluilla sekä pururadalla. Assi oli ihan täpinöissään ja ilmat olivat mitä parhaimmat. Oli tosi huippua! Assikin oli "Mummista" ihan onnessaan, neiti kun ei ole tottunut isoon omakotitaloon niin siinähän oli sitten kaitseminen kun mummi nukku toisessa huonessa ja me toisessa. Neitinen käytännössä paahtoi täysillä aamu kuudesta ilta yhdeksään kunnes rojahti väsymyksestä lattialle, ja sitten taas aamulla ylös mummin kanssa samaan aikaan (tai jopa joskus piti mennä herättelemään ulisemalla oven taakse). Hämmentävimmillään Assi oli kun meidän sekä äitini ovet olivat auki, ja Assi ravasi välissä kyttäämässä meitä. Piti käydä tarkistamassa että me ollaan kunnossa, sitten mummi, sitten taas me, ja mummi ja me ja mummi jne... En sitten tiedä että ahdistiko Assia se että "lauma ei ole kasassa" tai muuta vastaavaa :)

Elämä Assin kanssa etenee melko rauhallisesti. Lähiaikoina olen selvästi huomannut että Assi tarvitsee paljon virikkeitä ja se tykkää tehdä jo isompaa lenkkiä ihan joka päiväisesti. Tuo aikaisemmin todettu 3 kilometrin kierros alkaa muodostua lähes vakioksi. Arkirytmi onkin nykyään sellainen, että aamulla ensin ruoka ja sitten käydään 30-45 minuutin lenkki (sillä muuten töiden jälkeen kotona odottaa järsityt seinät vaikka aktiivileluja olisi vaikka kuinka tarjolla). Töistä tullessa käydään pidempi lenkki (sisältää vähän tottelevaisuusharjoittelua / nappuloiden etsimistä / koirapuiston) johon menee yleensä tunti tai vähän päällekkin ja sen jälkeen Assi saa iltaruuan. Sitten vielä yhdet tai kahdet iltalirut ja luu iltapalaksi niin neiti on tyytyväinen. Jos tuota pitkää lenkkiä ei tee, niin on piru irti kotona. Liian monta kertaa ollaan se koettu.

Tänään Assilla alkaa pentukoulu, en nyt tiedä että onko sille nyt enää NIIN HIRVEÄSTI tarvetta kun tuo osaa jo perusjutut ja vähän muuta, mutta enemmänkin menen sinne katsomaan näkemystä kouluttamiseen sekä kokemusta muiden koirien kanssa samassa tilassa olemisesta. Sekun on edelleen meille ongelma ja esim. koirien ohittaminen on hankalaa. Ihmiset Assi sentään jo ohittaa kiltisti "Ohi" käskyllä (paitsi jos vastaantulija katsahtaa vähääkään Assiin...). Harmillisesti ensi viikon koulutuskerta jää väliin kun olemme Krakovassa matkoilla ja Assi menee taas hoitoon, mutta eiköhän se siitä.

Nyt me otetaan vielä päikkärit ja sitten kouluilemaan :)