Aamurutiineista

Yleensä koirablogeja lukiessa huomaan että koirat herättävät tassuttelullaan / yleisellä mölinällä perheensä kukonlaulun aikoihin. Meillä homma menee kyllä Aivan Toisin.

Siispä, arkiaamumme:

6.00 Herään kun kello soi, vilkaisen Assia joka röhnöttää pedillään. Puen päälle mahd nopeasti ja jos Assi lähtee tassuttelemaan niin pyydän Miseä viihdyttämään sitä (jos Mise ei ole yövuorossa) ettei pisut ehdi tulla lattialle.

Sitten alkaa koiranhoukuttelu, neiti kun kipittää tuulispäänä omaan petiinsä takaisin jos se näkee kaulapannan. Jos en saa houkuteltua neitiä niin sitten on vain nostettava se syliin. Nykyään mielummin teen tuota lelulla houkuttelua ihan alas asti jos tuntuu siltä että Assi pystyy pidätellä, sillä se painaa jo niin paljon että en saa yksin kunnolla hissin ovea ja sen liukuhaitariovea auki. Sylissä neiti taasen kenkkuilee niin tuhannen tulisesti, kunnes lopulta luovuttaa. Jos Assia yrittää ottaa syliin sen pedissä niin pässinen kellahtaa vain selällensä ja vetkuttelee itseään mahdollisimman nautinnollisesti etten vain saisi sitä kaapattua. Ihan käsittämätön tyyppi.

Ulkona tehdään Aina nurkan taakse pisut, sitten tehdään toiset pisut hetkisen kuluttua. Ennen tuli kerralla ns. litrapisut mutta nyt ei niin enää tapahdu. Aiemmin tuli myös kakkoshätä heti perään, mutta nyt sitä ei tule enää aamuisin pisujen jälkeen vaan myöhemmin joko HETI ruokailun jälkeen tai hetkisen sen jälkeen (jolloin ehtii ulos).

Pisujen jälkeen alkaa hurja veto takaisin sisään. Kotona neitinen hyppää ensimmäisenä omaan petiinsä takaisin ja käpertyy sinne. Vasta n. 45 minuutin hereillä olon jälkeen Assi saattaa tulla keittiöön tutkimaan että olisiko hänelle mitään syötävää. Aiemmin Assi kerjäsi keittiössä kun tein aamupalaa, mutta nykyään se tosiaan vielä vetelee hirsiä sängyssä.

Yleensä Mise antaa Assille aamuruuan, paitsi jos sillä on työhön meno seitsemäksi jolloin minä annan ruuan. Ruuan jälkeen Assi käytetään vielä ulkona ja toivotaan että kakkoshätä tulee.

Assi ei siis todellakaan ole mitenkään aamuvirkku tyyppi, tykkää löhötä pedissään aamulla PIIIITKÄÄÄÄN ennen kuin innostuu riehumaan. Muutenkin meillä on alusta asti menneet yöt todella hyvin. Assi vain nukkuu eikä lähde hämmentyneenä ja tylsistyneenä tepastelemaan ympäri kämppää. Toisaalta mun mielessä on käynnyt että onko Assin nukkuminen tylsistymistä, mutta taasen toisaalta kun katselee sen autuaita nukkumisasentoja niin pakko sen on nauttia siitä.