torstai 31. tammikuuta 2008

3157.2 m


Tein suutuspäissäni (meni asuntosuunnitelmat ihan uusiksi ja jäihin, ainakin hetkeksi, meistä riippumattomista syistä tosin) ihan ensimmäisen "oikean" lenkin Assin kanssa. Hyvin tyttö jaksoi ja hämmentyi kovasti tokoinrannan pupuista. Olisi halunut tehdä lähempää tuttavuutta.... samoin liplattava vesi oli jotain aivan ihmeellistä. Ai miten niin citykoira.... Nyt Assi makaa raukeana sängyllä ja vetelee tirsoja ja niin kohta varmaan minäkin. Taitaa emännälläkin olla kunto ruostunut melkoisesti...

Näinhän se menee

Onhan se jo muualtakin huomattu että kun hehkuttaa niin sitten tulee takapakkia :)

Assi havahtui yöllä kahteen otteeseen, ensimmäisellä kerralla halusi mennä ulos pisulle ja toisella kerralla isommalle hädälle. Jääkööt hädän tarkempi analysointi sikseen, mutta sanonpa vaan etten yhtään ihmettele miksi Assilla oli niin kova hätä...

No jälkimmäisen hädän jälkeen kello oli 5.15 enkä jaksanut enää mennä nukkumaan. Samapa tuo kun kuudelta joka tapauksessa pitäisi viimeistään nousta ylös. Ihmettelin kun Assi kuitenkin ravasi ympäri kämppää, ei vinkunut kuitenkaan tai mitään. Luulin että oli vain nälkä... Kuinka ollakkaan, aamupalaa syödessä neiti menee TAAS turkkilaiselle matolle ja lirauttaa. Oliko se sitten oikeaa hätää, nälkää ja sen myötä mielenosoitusta? En osaa kyllä sanoa.

Annoin Assille hieman aamupalaa ja taas ulos. Taas neidillä oli iso hätä! Täysin samaan kohtaan kuin edelliselläkin kerralla. Mistä tuota tavaraa oikein tulee!!! Käytiin koirapuistossa riekkumassa kun Assilla tuntui olevan ekstrapaljon tuota energiaa eilisen kökkökelin takia (ei paljoa viittinyt lenkittää kun itellä kaikki paikat märkänä ja koirakin vetää vain sisälle). On muuten hämmentävän näköistä kun tuommonen Assin kokoinen hauvveli yrittää saada venäjänvinttikoiraa leikkimään.....

Noooh, katotaan miten tänään menee. Taas on asuntoesittely illalla, mutta tällä kertaa ehdin töistä käydä kotona ruokkimassa ja lenkittämässä Assin. Vähän tuo turkkilainen matto nyt kyllä pelottaa että miten sen kanssa käy, mutta aika näyttää. Nyt aina kun siihen on lirahtannut niin olen pessyt sen ensin pesuaineella ja sen jälkeen vielä etikka-vesiseoksella.

keskiviikko 30. tammikuuta 2008

Hihii

Assi oli tänään erittäin poikkeuksellisesti 11h yksin. Kävin eräässä asuntoesittelyssä töiden jälkeen suoraan eikä Mise vielä ehtinyt kotiin sitä ennen oman työnsä takia. Kauhuissani tulin kotiin pelkäen mitä täällä on tapahtunut ja mitä jätöksiä Assi on jättänyt joka puolelle.

...tulin kotiin. Assi tassuttelee vastaan iloisena (ja selvästi juuri heränneenä), lattialla on aamulla jättämäni maitopurkki revittynä sekä samoin talouspaperirullan pahviholkki. Kokeilin kädellä lattioita ja sänkyä, ei kosteutta, tarkistan pissipaikan, ei mitään! EI MITÄÄN

Korostan vielä: EI MITÄÄN!!!

Assi alkoikin pyytää heti ulos seisomalla ulko-oven edessä, heti rapusta ulos päästyä neitinen sitten kyykisty ja teki ainakin 20 sek pitkät pissat kun yleensä pisimmätkin on jotain 10sek. Katsoin ihan suu auki että mitä ihmettä!

Jeje :) Toivottavasti jatkaisi noin.

Kuvapäivittelyä

Minä ja Mise etsitään kovasti asuntoa ja blogin päivittely on jäänyt luvattoman vähille. Kummasti vie voimia pankeissa ja asunnoissa ravaaminen. Nyt vielä lisäksi olen alkanut kärsiä unettomuudesta joka vie vielä voimia tuplasti enemmän. Noh, ongelmat on tehty ratkaistavaksi vaikka nyt huonoja uutisia tuntuukin tulevan liikaa. Assi onneksi piristää!!

Tässä kuvia viime viikkojen varrelta:


Assi yksinäinen koirapuistossa. Ulkona oli kaikki paikat niin jäässä (=liukkaana), että muut koirat pysyivät sisätiloissa.


Assi möllöttää takapenkillä matkalla kasvattajan luokse. Ulkona oli ihan hirmuinen myräkkä ja päästiin kaupungista ulos vasta 30 minsan jälkeen. Assillakin meni maha ihan sekaisin ja oksuthan siinä sitten tuli. Onneksi perillä oli sitten kiva peuhata Emman kanssa ja kauhut unohtuivat. Kotimatka meni nukkuessa.


Assi odottaa reippaana metroa.

Äiskäää!!! Iskä kiusaaaa!!

perjantai 25. tammikuuta 2008

Joulusta




Jouluna Assilla keitti hieman kiinni lahjan kanssa. Misen käskytysyritykset meni aikalailla kuuroille korville :D

torstai 24. tammikuuta 2008

Rabiesrokotus

Assi on nyt rokotussuojattu. Seuraavat rokotukset ovat sitten vuoden kuluttua. Terve tyttö, 13.1 kiloa (eli 1 kilo tullut lisää edellisestä kerrasta joka oli 2 viikkoa sitten...) ja ei omistajilla syytä huoleen. Kulmahampaista eteenpäin on kaikki hampaat vaihtuneet, ja kulmahampaat pikkuisen heiluu. Kyselin eläinlääkäriltä että olenko kuulut oikein, että koirat stressitilanteessa tiputtavat karvaa. Assi nimittäin tuntuu enemmän irrottavan karvaa jos esim. ollaan oltu pitkällä reissulla sisältäen monia julkisia välineitä. Lääkäri totesi sen olevan normaalia ja kuinka ollakkaan, Assi antoi mainion esimerkin heti perään.

Nostimme Assin tutkimuspöydälle, neiti jähmettyi niin että ei edes koirankeksit kelvanneet (mikä on käsittämätöntä). Noin 15 sek jälkeen Assi alkoi tiputtamaan valkoista karvaa ihan älyttömästi! Sitä oikeasti satoi tummalle tutkimuspöydälle. Hämmästelin melkoisesti mutta lääkäri rauhotteli.

Myöhemmin päivällä Assin nukuttua ensin pitkät päikkärit lääkärireissusta kävimme koirapuistossa, ja Assi näytti toisen uuden puolensa. Aikaisemminkin on ollut puhetta Kasvattaja Katin kanssa että jotkin colliet nostavat pelkästä innostumisesta ja jännittämisestä selkä- ja niskakarvat pystyyn. Noh, Assi on nyt sitten sellainen. Se on parina kertana, jos on tosi hurjan jännä koira koirapuistossa, niin neitineitiseltä nousee hännäntyveä myöten karvat pystyyn. Näyttää hurjalta mutta Assi ei silti ole yhtään agressiivinen ja leikkii.

Lisäbonarina: TÄNÄÄN ASSI OLI EKAA KERTAA KOKO PÄIVÄN SISÄSIISTINÄ ILMAN MITÄÄN VAHINKOJA!! WUHUU! JEJEJEJEJEJE! HYVÄ ASSI!!!

//korjaus: Veken omistaja Saidi hihkasi että "kai se on kirjoitusvirhe" kun laitoin että VUODEN päästä on rokotukset ja joo en mä sitä niin meinannut :) Eli vuoden IKÄISENÄ rokotukset seuraavaksi :D Olin ihan silmät ristissä tuota kirjoittaessa ja jo silloin jouduin korjaamaan monta kriittistä asiavirhettä mutta tuo sitten vielä livahti :)

keskiviikko 23. tammikuuta 2008

Solmu.


mmmmmMMMMUUUUUUUN!!!

Luottaisitko sinä asuntosi näihin tassuihin?


...kaverimme ilmeisesti luottavat ja ottavat Assin hoitoon viikonlopuksi. Kävimme tutustumassa ympäristöön ja Assi oli, noh, miltei kotonaan :) Kiitos Lauri kuvasta!

sunnuntai 20. tammikuuta 2008

HumputiHum

Huh, melko rankan, railakkaan ja kosteahkon työpaikkaristeilyn jäljiltä olo oli(/on) hiukkasen hutera. Kävelin zombiena pitkin laivan käytäviä (sillä en saanut nukuttua kuorsaavan hyttitoverin takia, pitäisi AINA muistaa korvatulpat!) ja törmäsin lelukauppaan. Katselin että hitsit pitää tuoda Pässiselle jotain sieltä ja kunhan olin edes vähän piristynyt (sain lainaksi korvatulpat ja nukuin n. 2-3h), niin menin ostamaan Assille ihkupihku SampiSammakon!!


SampiSammakko saa rakkautta



"Tää on sitten mun Sampilainen". Sivuhuomiona, taustalla MATTO! Otimme matot takaisin käyttöön ainakin osaksi. Assikin ottanut ne tyytyväisenä vastaan.



P.S. Jos tiedätte tanssipeleistä jotain, niin en suosittele 3 vuoden tauon jälkeen alkaa humalaspäissään innostumaan semmosesta masiinasta nostalgisoiden entisiä "aktiiviharrastamisen aikoja". 2h myöhemmin olin hikinen, selvinpäin, 2 litraa vettä juonut ja vedin hard tasolla biisejä. Rules :) Nyt tosin jalat erittäin kipeät.

torstai 17. tammikuuta 2008

Räy!

Oon ollut tosi laiskana, tai en itseasiassa edes laiskana vaan todella, todella väsyneenä. Ei ole jaksanut yhtään keskittyä tänne kirjoittamiseen, mutta sallittakoot se satunnaisesti :) Ensi viikolla alkaa viikon pituinen talviloma ja se menee varmaan nukkuessa (jos Assi vaan sallii). Torstaina mennään Kasvattaja Katin luona käymään ja perjantaina Assi lähtee ensimmäistä kertaa hoitoon kaveripariskunnalle, ihan koko viikonlopuksi! Me ei Misen kanssa aiota tehdä oikeastaan mitään Assin hoidossa olon aikana vaan chillaillaan kotona, paitsi että Misellä on soittokeikka lauantaina joten olen ihan itekseni. Apua mitenköhän pärjään! 

...onneksi tilasin uuden Wii-pelin viihdyttämään mua...

Mutta, Assin kuulumisiin. Kuten edellisen postauksen kuvasta näkyy, saatiin viimein toteutettua Assin ja Lystin treffit! Hauvvelithan ovat ilmeisesti jonkinlaiset serkukset joten jonkin verran sukulaisuuttakin löytyy :) Oli jännä nähdä miten Assi reagoi Lystin kokoiseen koiraan (joita se yleensä todella suurella varauksella lähestyy), muita koiria Assi vähän välttelikin mutta oli selvästi HETI kiinnostunut soopeliLystistä. Siiri (Assin äippä) on kanssa soopelinahka, joten mietinkin että osaako Assi yhdistää Lystiä jotenkin Siiriin...

Lysti oli ihan mahtipakkaus! Hirmuinen turbomoottori joka pisti kevyellä askelluksella menemään pitkin koirapuistoa. Yleensä meidän kotikoirapuistossa Assi on nopein, mutta nyt se jäi kyllä ihan 100-0 Lystin jalkoihin. Alustavasti puhuttiin että mentäisi joskus porukalla käymään Sipoon koirametsässä, mikä olisi huippua!

Hirmuisesti olisi juteltavaa Assin sisäsiisteydestä ja olemuksesta nykyään, mutta taas kerran väsyttää niin hirmuisesti että tähän loppuun laitan vaan linkin Assin ja Lystin kuviin. Niitä oli sen verran paljon (ja tuokin on jo karsittu määrä) että päätin laittaa ne suosiolla Flickeriin enkä laittaa jokaista yksitellen tänne. Kiitos paljon Jaba kuvista! (se ei muuta tehnytkään kun yritti epätoivosesti kuvata pimeässä vesisateessa tuhannen vauhtia juoksevia koiria, aina puoli sekunttia myöhässä :D). Oli kivaa ja uusiksi joskus, ehkä hieman valoisampaan aikaan!

tiistai 15. tammikuuta 2008

Assi vs. Lysti

Assilla ja Lystillä oli koirablogimiitti. Jaba sai napattua varsinaisen tilannekuvan. Tarkempi kertomus (ja lisää kuvia) seuraa myöhemmin huomispäivänä, nyt on pakko mennä unosille kun oon ihan kuolemanväsynyt.

torstai 10. tammikuuta 2008

ZZZzzzzzz.....

Mahtaa Pässinen olla väsy kun ei reagoinnut mitenkään pään peittämiseen. Yleensä kun neitinen saa hirmuisen sätkyn jos peiton laittaa päälle :)

Assi 1 - Kasvi 0

...Niin. Juuri kun pääsin sanomasta samana päivänä että "Ei se Assi ole meillä mitään suurempaa tuhonnut".

tiistai 8. tammikuuta 2008

Rokotukset ok!

Assi oli tänään Karhupuiston eläinlääkäriasemalla ottamassa toiset penturokotukset. Reippaasti tytteli taas oli siellä mutta kovasti pelkäsi olla tutkintapöydällä. Rokotuksien tökkäämiseen Assi ei kuitenkaan reagoinnut mitenkään. Painoa oli tullut LISÄÄ, nyt Neitinen painaa kokonaiset 12 kiloa. Edellisellä kerralla Assi painoi 9 kiloa. Assilla on kuulemma etuaskellus ja se selittää sen miksi Assin takatassun kynsiä ei tarvitse leikata. Kuulemma kuluvat luonnollisesti. Etutassuja pitää välillä leikellä mutta nekin kyllä kuluvat. Itse olen ollut siinä uskossa että Assin etukynnet ovat todella pitkät ja yllätyksekseni lääkäri totesikin kynsien olevan todella lyhyet ja hyvässä kunnossa!

Muuten Assi on energinen ja pirteä pentu. Ei isottele muille koirille eikä ihmisille. Mahakin on nyt rauhottunut kun annoin 5 päivän Tehobact (maitohappobakteeri + merilevä) kuurin ruuan seassa, sillä ruuan vaihtaminen Nutron penturuuasta aikuisnappulaan pisti Assin mahan vähän löysäksi.

Kaksi hammasta jotka lähtivät alhaalta ovat nyt puhjenneet. Tilalle on tullut oikeat hampaiden alut. Ikeniä taitaa kutittaa oikein kunnolla sillä puruluut ovat nyt kovassa kulutuksessa.

Parin viikon kuluttua pitää vielä raivotautirokotus hakea ja sitten onkin rokotusrumba vähäksi aikaa ohi :)

maanantai 7. tammikuuta 2008

Lumi tuli (taas)

Lunta alkoi sadella maahan tuossa sunnuntaina ja Assi sekosi ihan täysin. Oi sitä riemun määrää kun pääsee viilettämään kuono koskemattomassa lumihangessa ja pomppia tasajalkaa. Ei näytä kylmä paljoa menoa haittaavan.

Kylmän tulosta ollaan oikeastaan huomattu vain se, että Assi on nykyään todella väsynyt ulkoilutuslenkkien jälkeen. Olen miettinyt että olisiko se se kylmyys. Eilen taas mietin että voisiko väsymys johtua siitä että Assi haistelee nykyään maata Aivan Älyttömästi. Nenä käy kokoajan ja nyt kun lunta tuli niin nenä käy entistä enemmän. Joskus kasvattaja Kati totesi että nenän käyttö väsyttää koiraa todella paljon samalla kun vihjasi ruokaruutujen tekemisestä. Ruokaruutujen jälkeen Assi onkin yleensä normaalia väsyneempi kuin normaalin lenkin jälkeen.

Ruokaruudusta puheenollen. Siitäkin Assi menee ihan sekaisin. Samantien kun se näkee että "jaahas nyt se tamppaa maata ja heittelee nameja" niin meno olisi tuhatta ja sataa. Olenkin muuttanut nyt tuon 1x1m ruudun 2-3 metriä pitkäksi "putkeksi" että näkisin pysyykö Assi tosiaan tallatun alueen sisällä ja jumankekka, se tosiaan pysyy! Sellaistakin kuulemma on tapahtunut että Assi onkin lähtenyt seuraamaan ruudusta ulkopuolelle niitä ruudusta hypyn jälkeen tulleita jälkiä, mutta hetkisen kuluttua palaa samaa reittiä takaisin ruudun sisään.

Kotona olemme tehneet sellaista että teen Assille polun raksuista pitkin olkkaria. Suljen siksi aikaa makkariin Assin ja teen polun joka kiertelee pitkin olohuonetta ja polun päässä on joku ekstranami, vaikka leivänkannikka tai koirankeksi. Ennen kuin päästän Assin polun kimppuun niin istutan sen ja käsken sen olemaan paikoillaan. Makkarin ja olkkarin välisen oven avattuani annan Assille luvan alkaa etsimään ja osoitan sormella polun alkuun. Siitä Neiti sitten imuroi herkut kun mikäkin tehoimuri ja polun loppuun päästyä ja herkun huomattua häntä alkaa vispaamaan niin vimmastusti että voi elämä. Melkein voi kuulla kun Assin päässä joku kilahtaa :D

Täytyykin alkaa tutkimaan vähän tarkemmin noita kaikenmaailman jälki ja hakujuttuja. Niistä kun Assi tuntuu tykkäävän ihan eniten (riehuntaleikkien lisäksi).

Ainiin! Senkin Assi osaa nykyään sellaisenkin että kun sanoo "Assi, tuo kroko!" niin Neitinen lähtee heti etsimään krokoleluaan ympäri kämppää innostuneena ja tuo sen pyytäjän luokse. Ensimmäisen kerran kun tuon ihan hetken mielijohteesta kokeilin ja Assi osasikin etsiä oikean lelun niin meinasin lentää takamukselleni :D

lauantai 5. tammikuuta 2008

Uutisväläys!

Assilta puuttuu kaksi etuhammasta alhaalta. Huomasin tänään!

Meidän pikkanen kasvaa *itkunyyh*

perjantai 4. tammikuuta 2008

Koirapuistosta

Ollaan alettu käymään Assin kanssa koirapuistossa miltei päivittäin, siellä Assi saa ainakin kirmata vapaana (kun ei täällä oikein muuten voi...) ja tavata Tyyppejä. Harmillista, mutta ollaan huomattu Assi aikamoiseksi arkajalaksi. Arkajalkuuden voi rajata oikeastaan siihen, että onko toinen koira/koirat isompia kuin Assi. Isommat koirat saavat sen jäätymään ja kellahtamaan ketarat levälleen maahan HETI, kun taas pienempiä koiria se aristelee ensin hetken ja sitten kun huomaa tilanteen turvalliseksi niin painelee leikkimään niiden kanssa.

Eilenkin kolme koiraa tuli Assia vastaan koirapuistossa ja ensimmäisenä Assi kellahtaa selälleen samalla kun kolme muuta haistelee sitä. Yleensä ensimmäiset 5-15 min Assi pyörii ihmisten jaloissa piilossa ja jos se innostuu juoksemaan jonnekkin pidemmälle vähäänkään vauhdikkaammin ja isompi koira lähtee perään, niin Assi jäätyy ja kierähtää maahan. Samoin jos toiset koirat leikkivät rajusti keskenään niin Assi pysyy visusti kauempana niistä. Yleensä roskiksien taakse piiloutuneena, ihmisten jaloissa tai muuten vaan syrjässä.

Toivottavasti tuo arkuus alkaa tuosta pikkuhiljaa lähteä pois. Tietenkin Assia jännittää kauheasti kun ei se taas ole tottunut hirmuiseen römyävään koiralaumaan, mutta ehkä se siitä. Onneksi tuolla Kalliossa Torkkelinmäellä olevassa koirapuistossa on iltasella aika paljon pieniä koiria joita Assi ei niin arastele. Olemme käyneet myös Alppiharjussa koirapuistossa jossa oli kiva rymytä, siellä pitääkin käydä useammin. Viimeksi piti lähteä pois kun kaksi TODELLA isoa koiraa tuli rymyämään keskenään sinne ja Assi meni ihan pois tolaltaan.

Jotenkin niin hassua kun Assi on muuten todella rohkea eikä välitä mistään, mutta isommat koirat sitä pelottaa niin hirmuisesti. Ainiin! Olen huomannut senkin että Assi vinkuu ihan turhasta. Vaikka toinen koira ei edes kosketa sitä, niin se pentuvingahtaa tyylillä "AI AI AI MUA SATTUU APUA!". Onneksi ei olla vielä törmännyt koiraan joka ei otaisi vihjettä perille ja jatkaisi riehumista vaikka Assi on alistuneena maassa.

Aiomme kuitenkin jatkaa koirapuistossa käymistä. Yleensäkkin silloin kun Assi tulee etsimään turvaa mun jaloista niin en reagoi siihen oikeastaan mitenkään. Lähinnä puhun sille iloisesti kuin paapovasti. Siksi harmittaakin välillä, että kun muut kumartuvat maahan ja Assi menee etsimään turvaa ihmisestä niin sitä rapsutellaan ja rauhotellaan. Itse kun haluisin että Assi tajuaisi että "hei täällä on ihan normaalia olla".

Ainiin, Mimi on poikkeus (niin ja Sanu myöh.huom.). Sitä Assi ei arastele ollenkaan, mutta toisaalta Mimi on chihuahua (vaikkakin normaalia isompi) ja reippaasti Assia pienempi.

Aamurutiineista

Yleensä koirablogeja lukiessa huomaan että koirat herättävät tassuttelullaan / yleisellä mölinällä perheensä kukonlaulun aikoihin. Meillä homma menee kyllä Aivan Toisin.

Siispä, arkiaamumme:

6.00 Herään kun kello soi, vilkaisen Assia joka röhnöttää pedillään. Puen päälle mahd nopeasti ja jos Assi lähtee tassuttelemaan niin pyydän Miseä viihdyttämään sitä (jos Mise ei ole yövuorossa) ettei pisut ehdi tulla lattialle.

Sitten alkaa koiranhoukuttelu, neiti kun kipittää tuulispäänä omaan petiinsä takaisin jos se näkee kaulapannan. Jos en saa houkuteltua neitiä niin sitten on vain nostettava se syliin. Nykyään mielummin teen tuota lelulla houkuttelua ihan alas asti jos tuntuu siltä että Assi pystyy pidätellä, sillä se painaa jo niin paljon että en saa yksin kunnolla hissin ovea ja sen liukuhaitariovea auki. Sylissä neiti taasen kenkkuilee niin tuhannen tulisesti, kunnes lopulta luovuttaa. Jos Assia yrittää ottaa syliin sen pedissä niin pässinen kellahtaa vain selällensä ja vetkuttelee itseään mahdollisimman nautinnollisesti etten vain saisi sitä kaapattua. Ihan käsittämätön tyyppi.

Ulkona tehdään Aina nurkan taakse pisut, sitten tehdään toiset pisut hetkisen kuluttua. Ennen tuli kerralla ns. litrapisut mutta nyt ei niin enää tapahdu. Aiemmin tuli myös kakkoshätä heti perään, mutta nyt sitä ei tule enää aamuisin pisujen jälkeen vaan myöhemmin joko HETI ruokailun jälkeen tai hetkisen sen jälkeen (jolloin ehtii ulos).

Pisujen jälkeen alkaa hurja veto takaisin sisään. Kotona neitinen hyppää ensimmäisenä omaan petiinsä takaisin ja käpertyy sinne. Vasta n. 45 minuutin hereillä olon jälkeen Assi saattaa tulla keittiöön tutkimaan että olisiko hänelle mitään syötävää. Aiemmin Assi kerjäsi keittiössä kun tein aamupalaa, mutta nykyään se tosiaan vielä vetelee hirsiä sängyssä.

Yleensä Mise antaa Assille aamuruuan, paitsi jos sillä on työhön meno seitsemäksi jolloin minä annan ruuan. Ruuan jälkeen Assi käytetään vielä ulkona ja toivotaan että kakkoshätä tulee.

Assi ei siis todellakaan ole mitenkään aamuvirkku tyyppi, tykkää löhötä pedissään aamulla PIIIITKÄÄÄÄN ennen kuin innostuu riehumaan. Muutenkin meillä on alusta asti menneet yöt todella hyvin. Assi vain nukkuu eikä lähde hämmentyneenä ja tylsistyneenä tepastelemaan ympäri kämppää. Toisaalta mun mielessä on käynnyt että onko Assin nukkuminen tylsistymistä, mutta taasen toisaalta kun katselee sen autuaita nukkumisasentoja niin pakko sen on nauttia siitä.

torstai 3. tammikuuta 2008

Teiniangstia

Assi aloitti varovaisen "Lysteilyn" sillä aikaa kun olimme leffassa... Teiniuhot nostaa päätään.

Syyllinen ja todistusaineisto. Lisäksi oli tuhottu Misen työvuorolista sekä järsitty JÄLLEEN viherkasveja.

// Muoks: Haluisin vielä korostaa että asumme vuokralla joten olemme varpaisillamme Assin alkaneen tuhovimman takia. No tämä ainakin vauhditti pankkehin soittamista jotta saamme varattua ajan asuntolainaneuvotteluihin. Onneksi Mise paklasi seinän samantien kiinni ettei jäänyt töröttäviä tapettipalasia näkyviin.

keskiviikko 2. tammikuuta 2008

1.1.2008

Koko Kallio oli ihan hiljainen, koirapuistossakaan ei ollut muita koiria.




Huomasimpa sitten tuosta videosta että teen vieläkin tuota "tule, tuletuletuletuletule" juttua vaikka se pitäisi olla vain lyhyesti ja ytimekkäästi "Tule!". Pakko skarpata tuon kanssa.