Tein suutuspäissäni (meni asuntosuunnitelmat ihan uusiksi ja jäihin, ainakin hetkeksi, meistä riippumattomista syistä tosin) ihan ensimmäisen "oikean" lenkin Assin kanssa. Hyvin tyttö jaksoi ja hämmentyi kovasti tokoinrannan pupuista. Olisi halunut tehdä lähempää tuttavuutta.... samoin liplattava vesi oli jotain aivan ihmeellistä. Ai miten niin citykoira.... Nyt Assi makaa raukeana sängyllä ja vetelee tirsoja ja niin kohta varmaan minäkin. Taitaa emännälläkin olla kunto ruostunut melkoisesti...
torstai 31. tammikuuta 2008
3157.2 m
Tein suutuspäissäni (meni asuntosuunnitelmat ihan uusiksi ja jäihin, ainakin hetkeksi, meistä riippumattomista syistä tosin) ihan ensimmäisen "oikean" lenkin Assin kanssa. Hyvin tyttö jaksoi ja hämmentyi kovasti tokoinrannan pupuista. Olisi halunut tehdä lähempää tuttavuutta.... samoin liplattava vesi oli jotain aivan ihmeellistä. Ai miten niin citykoira.... Nyt Assi makaa raukeana sängyllä ja vetelee tirsoja ja niin kohta varmaan minäkin. Taitaa emännälläkin olla kunto ruostunut melkoisesti...
Näinhän se menee
Assi havahtui yöllä kahteen otteeseen, ensimmäisellä kerralla halusi mennä ulos pisulle ja toisella kerralla isommalle hädälle. Jääkööt hädän tarkempi analysointi sikseen, mutta sanonpa vaan etten yhtään ihmettele miksi Assilla oli niin kova hätä...
No jälkimmäisen hädän jälkeen kello oli 5.15 enkä jaksanut enää mennä nukkumaan. Samapa tuo kun kuudelta joka tapauksessa pitäisi viimeistään nousta ylös. Ihmettelin kun Assi kuitenkin ravasi ympäri kämppää, ei vinkunut kuitenkaan tai mitään. Luulin että oli vain nälkä... Kuinka ollakkaan, aamupalaa syödessä neiti menee TAAS turkkilaiselle matolle ja lirauttaa. Oliko se sitten oikeaa hätää, nälkää ja sen myötä mielenosoitusta? En osaa kyllä sanoa.
Annoin Assille hieman aamupalaa ja taas ulos. Taas neidillä oli iso hätä! Täysin samaan kohtaan kuin edelliselläkin kerralla. Mistä tuota tavaraa oikein tulee!!! Käytiin koirapuistossa riekkumassa kun Assilla tuntui olevan ekstrapaljon tuota energiaa eilisen kökkökelin takia (ei paljoa viittinyt lenkittää kun itellä kaikki paikat märkänä ja koirakin vetää vain sisälle). On muuten hämmentävän näköistä kun tuommonen Assin kokoinen hauvveli yrittää saada venäjänvinttikoiraa leikkimään.....
Noooh, katotaan miten tänään menee. Taas on asuntoesittely illalla, mutta tällä kertaa ehdin töistä käydä kotona ruokkimassa ja lenkittämässä Assin. Vähän tuo turkkilainen matto nyt kyllä pelottaa että miten sen kanssa käy, mutta aika näyttää. Nyt aina kun siihen on lirahtannut niin olen pessyt sen ensin pesuaineella ja sen jälkeen vielä etikka-vesiseoksella.
keskiviikko 30. tammikuuta 2008
Hihii
...tulin kotiin. Assi tassuttelee vastaan iloisena (ja selvästi juuri heränneenä), lattialla on aamulla jättämäni maitopurkki revittynä sekä samoin talouspaperirullan pahviholkki. Kokeilin kädellä lattioita ja sänkyä, ei kosteutta, tarkistan pissipaikan, ei mitään! EI MITÄÄN
Korostan vielä: EI MITÄÄN!!!
Assi alkoikin pyytää heti ulos seisomalla ulko-oven edessä, heti rapusta ulos päästyä neitinen sitten kyykisty ja teki ainakin 20 sek pitkät pissat kun yleensä pisimmätkin on jotain 10sek. Katsoin ihan suu auki että mitä ihmettä!
Jeje :) Toivottavasti jatkaisi noin.
Kuvapäivittelyä
Tässä kuvia viime viikkojen varrelta:
Assi yksinäinen koirapuistossa. Ulkona oli kaikki paikat niin jäässä (=liukkaana), että muut koirat pysyivät sisätiloissa.
Assi möllöttää takapenkillä matkalla kasvattajan luokse. Ulkona oli ihan hirmuinen myräkkä ja päästiin kaupungista ulos vasta 30 minsan jälkeen. Assillakin meni maha ihan sekaisin ja oksuthan siinä sitten tuli. Onneksi perillä oli sitten kiva peuhata Emman kanssa ja kauhut unohtuivat. Kotimatka meni nukkuessa.
Assi odottaa reippaana metroa.
Äiskäää!!! Iskä kiusaaaa!!
perjantai 25. tammikuuta 2008
Joulusta
Jouluna Assilla keitti hieman kiinni lahjan kanssa. Misen käskytysyritykset meni aikalailla kuuroille korville :D
torstai 24. tammikuuta 2008
Rabiesrokotus
Nostimme Assin tutkimuspöydälle, neiti jähmettyi niin että ei edes koirankeksit kelvanneet (mikä on käsittämätöntä). Noin 15 sek jälkeen Assi alkoi tiputtamaan valkoista karvaa ihan älyttömästi! Sitä oikeasti satoi tummalle tutkimuspöydälle. Hämmästelin melkoisesti mutta lääkäri rauhotteli.
Myöhemmin päivällä Assin nukuttua ensin pitkät päikkärit lääkärireissusta kävimme koirapuistossa, ja Assi näytti toisen uuden puolensa. Aikaisemminkin on ollut puhetta Kasvattaja Katin kanssa että jotkin colliet nostavat pelkästä innostumisesta ja jännittämisestä selkä- ja niskakarvat pystyyn. Noh, Assi on nyt sitten sellainen. Se on parina kertana, jos on tosi hurjan jännä koira koirapuistossa, niin neitineitiseltä nousee hännäntyveä myöten karvat pystyyn. Näyttää hurjalta mutta Assi ei silti ole yhtään agressiivinen ja leikkii.
Lisäbonarina: TÄNÄÄN ASSI OLI EKAA KERTAA KOKO PÄIVÄN SISÄSIISTINÄ ILMAN MITÄÄN VAHINKOJA!! WUHUU! JEJEJEJEJEJE! HYVÄ ASSI!!!
keskiviikko 23. tammikuuta 2008
sunnuntai 20. tammikuuta 2008
HumputiHum
"Tää on sitten mun Sampilainen". Sivuhuomiona, taustalla MATTO! Otimme matot takaisin käyttöön ainakin osaksi. Assikin ottanut ne tyytyväisenä vastaan.
P.S. Jos tiedätte tanssipeleistä jotain, niin en suosittele 3 vuoden tauon jälkeen alkaa humalaspäissään innostumaan semmosesta masiinasta nostalgisoiden entisiä "aktiiviharrastamisen aikoja". 2h myöhemmin olin hikinen, selvinpäin, 2 litraa vettä juonut ja vedin hard tasolla biisejä. Rules :) Nyt tosin jalat erittäin kipeät.
torstai 17. tammikuuta 2008
Räy!
tiistai 15. tammikuuta 2008
Assi vs. Lysti
torstai 10. tammikuuta 2008
ZZZzzzzzz.....
tiistai 8. tammikuuta 2008
Rokotukset ok!
maanantai 7. tammikuuta 2008
Lumi tuli (taas)
Kylmän tulosta ollaan oikeastaan huomattu vain se, että Assi on nykyään todella väsynyt ulkoilutuslenkkien jälkeen. Olen miettinyt että olisiko se se kylmyys. Eilen taas mietin että voisiko väsymys johtua siitä että Assi haistelee nykyään maata Aivan Älyttömästi. Nenä käy kokoajan ja nyt kun lunta tuli niin nenä käy entistä enemmän. Joskus kasvattaja Kati totesi että nenän käyttö väsyttää koiraa todella paljon samalla kun vihjasi ruokaruutujen tekemisestä. Ruokaruutujen jälkeen Assi onkin yleensä normaalia väsyneempi kuin normaalin lenkin jälkeen.
Ruokaruudusta puheenollen. Siitäkin Assi menee ihan sekaisin. Samantien kun se näkee että "jaahas nyt se tamppaa maata ja heittelee nameja" niin meno olisi tuhatta ja sataa. Olenkin muuttanut nyt tuon 1x1m ruudun 2-3 metriä pitkäksi "putkeksi" että näkisin pysyykö Assi tosiaan tallatun alueen sisällä ja jumankekka, se tosiaan pysyy! Sellaistakin kuulemma on tapahtunut että Assi onkin lähtenyt seuraamaan ruudusta ulkopuolelle niitä ruudusta hypyn jälkeen tulleita jälkiä, mutta hetkisen kuluttua palaa samaa reittiä takaisin ruudun sisään.
Kotona olemme tehneet sellaista että teen Assille polun raksuista pitkin olkkaria. Suljen siksi aikaa makkariin Assin ja teen polun joka kiertelee pitkin olohuonetta ja polun päässä on joku ekstranami, vaikka leivänkannikka tai koirankeksi. Ennen kuin päästän Assin polun kimppuun niin istutan sen ja käsken sen olemaan paikoillaan. Makkarin ja olkkarin välisen oven avattuani annan Assille luvan alkaa etsimään ja osoitan sormella polun alkuun. Siitä Neiti sitten imuroi herkut kun mikäkin tehoimuri ja polun loppuun päästyä ja herkun huomattua häntä alkaa vispaamaan niin vimmastusti että voi elämä. Melkein voi kuulla kun Assin päässä joku kilahtaa :D
Täytyykin alkaa tutkimaan vähän tarkemmin noita kaikenmaailman jälki ja hakujuttuja. Niistä kun Assi tuntuu tykkäävän ihan eniten (riehuntaleikkien lisäksi).
Ainiin! Senkin Assi osaa nykyään sellaisenkin että kun sanoo "Assi, tuo kroko!" niin Neitinen lähtee heti etsimään krokoleluaan ympäri kämppää innostuneena ja tuo sen pyytäjän luokse. Ensimmäisen kerran kun tuon ihan hetken mielijohteesta kokeilin ja Assi osasikin etsiä oikean lelun niin meinasin lentää takamukselleni :D
lauantai 5. tammikuuta 2008
Uutisväläys!
perjantai 4. tammikuuta 2008
Koirapuistosta
Eilenkin kolme koiraa tuli Assia vastaan koirapuistossa ja ensimmäisenä Assi kellahtaa selälleen samalla kun kolme muuta haistelee sitä. Yleensä ensimmäiset 5-15 min Assi pyörii ihmisten jaloissa piilossa ja jos se innostuu juoksemaan jonnekkin pidemmälle vähäänkään vauhdikkaammin ja isompi koira lähtee perään, niin Assi jäätyy ja kierähtää maahan. Samoin jos toiset koirat leikkivät rajusti keskenään niin Assi pysyy visusti kauempana niistä. Yleensä roskiksien taakse piiloutuneena, ihmisten jaloissa tai muuten vaan syrjässä.
Toivottavasti tuo arkuus alkaa tuosta pikkuhiljaa lähteä pois. Tietenkin Assia jännittää kauheasti kun ei se taas ole tottunut hirmuiseen römyävään koiralaumaan, mutta ehkä se siitä. Onneksi tuolla Kalliossa Torkkelinmäellä olevassa koirapuistossa on iltasella aika paljon pieniä koiria joita Assi ei niin arastele. Olemme käyneet myös Alppiharjussa koirapuistossa jossa oli kiva rymytä, siellä pitääkin käydä useammin. Viimeksi piti lähteä pois kun kaksi TODELLA isoa koiraa tuli rymyämään keskenään sinne ja Assi meni ihan pois tolaltaan.
Jotenkin niin hassua kun Assi on muuten todella rohkea eikä välitä mistään, mutta isommat koirat sitä pelottaa niin hirmuisesti. Ainiin! Olen huomannut senkin että Assi vinkuu ihan turhasta. Vaikka toinen koira ei edes kosketa sitä, niin se pentuvingahtaa tyylillä "AI AI AI MUA SATTUU APUA!". Onneksi ei olla vielä törmännyt koiraan joka ei otaisi vihjettä perille ja jatkaisi riehumista vaikka Assi on alistuneena maassa.
Aiomme kuitenkin jatkaa koirapuistossa käymistä. Yleensäkkin silloin kun Assi tulee etsimään turvaa mun jaloista niin en reagoi siihen oikeastaan mitenkään. Lähinnä puhun sille iloisesti kuin paapovasti. Siksi harmittaakin välillä, että kun muut kumartuvat maahan ja Assi menee etsimään turvaa ihmisestä niin sitä rapsutellaan ja rauhotellaan. Itse kun haluisin että Assi tajuaisi että "hei täällä on ihan normaalia olla".
Ainiin, Mimi on poikkeus (niin ja Sanu myöh.huom.). Sitä Assi ei arastele ollenkaan, mutta toisaalta Mimi on chihuahua (vaikkakin normaalia isompi) ja reippaasti Assia pienempi.
Aamurutiineista
Siispä, arkiaamumme:
6.00 Herään kun kello soi, vilkaisen Assia joka röhnöttää pedillään. Puen päälle mahd nopeasti ja jos Assi lähtee tassuttelemaan niin pyydän Miseä viihdyttämään sitä (jos Mise ei ole yövuorossa) ettei pisut ehdi tulla lattialle.
Sitten alkaa koiranhoukuttelu, neiti kun kipittää tuulispäänä omaan petiinsä takaisin jos se näkee kaulapannan. Jos en saa houkuteltua neitiä niin sitten on vain nostettava se syliin. Nykyään mielummin teen tuota lelulla houkuttelua ihan alas asti jos tuntuu siltä että Assi pystyy pidätellä, sillä se painaa jo niin paljon että en saa yksin kunnolla hissin ovea ja sen liukuhaitariovea auki. Sylissä neiti taasen kenkkuilee niin tuhannen tulisesti, kunnes lopulta luovuttaa. Jos Assia yrittää ottaa syliin sen pedissä niin pässinen kellahtaa vain selällensä ja vetkuttelee itseään mahdollisimman nautinnollisesti etten vain saisi sitä kaapattua. Ihan käsittämätön tyyppi.
Ulkona tehdään Aina nurkan taakse pisut, sitten tehdään toiset pisut hetkisen kuluttua. Ennen tuli kerralla ns. litrapisut mutta nyt ei niin enää tapahdu. Aiemmin tuli myös kakkoshätä heti perään, mutta nyt sitä ei tule enää aamuisin pisujen jälkeen vaan myöhemmin joko HETI ruokailun jälkeen tai hetkisen sen jälkeen (jolloin ehtii ulos).
Pisujen jälkeen alkaa hurja veto takaisin sisään. Kotona neitinen hyppää ensimmäisenä omaan petiinsä takaisin ja käpertyy sinne. Vasta n. 45 minuutin hereillä olon jälkeen Assi saattaa tulla keittiöön tutkimaan että olisiko hänelle mitään syötävää. Aiemmin Assi kerjäsi keittiössä kun tein aamupalaa, mutta nykyään se tosiaan vielä vetelee hirsiä sängyssä.
Yleensä Mise antaa Assille aamuruuan, paitsi jos sillä on työhön meno seitsemäksi jolloin minä annan ruuan. Ruuan jälkeen Assi käytetään vielä ulkona ja toivotaan että kakkoshätä tulee.
Assi ei siis todellakaan ole mitenkään aamuvirkku tyyppi, tykkää löhötä pedissään aamulla PIIIITKÄÄÄÄN ennen kuin innostuu riehumaan. Muutenkin meillä on alusta asti menneet yöt todella hyvin. Assi vain nukkuu eikä lähde hämmentyneenä ja tylsistyneenä tepastelemaan ympäri kämppää. Toisaalta mun mielessä on käynnyt että onko Assin nukkuminen tylsistymistä, mutta taasen toisaalta kun katselee sen autuaita nukkumisasentoja niin pakko sen on nauttia siitä.
torstai 3. tammikuuta 2008
Teiniangstia
// Muoks: Haluisin vielä korostaa että asumme vuokralla joten olemme varpaisillamme Assin alkaneen tuhovimman takia. No tämä ainakin vauhditti pankkehin soittamista jotta saamme varattua ajan asuntolainaneuvotteluihin. Onneksi Mise paklasi seinän samantien kiinni ettei jäänyt töröttäviä tapettipalasia näkyviin.
keskiviikko 2. tammikuuta 2008
1.1.2008
Huomasimpa sitten tuosta videosta että teen vieläkin tuota "tule, tuletuletuletuletule" juttua vaikka se pitäisi olla vain lyhyesti ja ytimekkäästi "Tule!". Pakko skarpata tuon kanssa.